Maa ja sen seuralainen


VALOKUVATORSTAI:n Haaste 116

Kommentit

Tinka sanoi…
Ihana kuva - Sininen planeetta :)
22.1.09
Anonyymi sanoi…
Kaunis kuva !
22.1.09
Heluna sanoi…
Tunnelmallista.
22.1.09
Inkivääri sanoi…
Oli niin tutun näköistä, että piti ihan katsoa selviääkö blogistasi jos olisit Jyväskylän seudulta8) Ihana kuva!
22.1.09
Anonyymi sanoi…
Yleensä katselen tuota maisemaa Viitatornin kahdeksannesta kerroksesta käydessäni tapaamassa 85-vuotiasta äitiäni. Nuoruuteni opiskelukaupunki on Jyväskylä, siellä on aina mukava käydä.
22.1.09
Anonyymi sanoi…
Kaunista, tunnelmallista sinistä.
22.1.09
ipi sanoi…
Todellakin kauniin sininen planeetta.
22.1.09
Mari sanoi…
Kaunis kokonaisuus.
22.1.09
Liisa sanoi…
Sinisyys jotenkin vetoaa minuun aina. Todella kaunis ja rauhoittava kuva!
22.1.09
KirsiMy sanoi…
Kaunis kuva. Kuun mukaan ottaminen teki tästä maastakin jotenkin planeetallisemman taivaankappaleen ainakin minun silmissäni.
22.1.09
Anonyymi sanoi…
Ihana sininen planeettamme! Kaunis kuva!;)
22.1.09
Anonyymi sanoi…
Kuulas sininen on planeettamme kauneimpia sävyjä.
22.1.09
Anonyymi sanoi…
Onpas onnistunut otos. Sininen on upea, aina, ja tässä erityisesti.
22.1.09
Anonyymi sanoi…
Kaunis tunnelmallinen kuva.
22.1.09
Anonyymi sanoi…
Hieno kuva!
22.1.09
Anonyymi sanoi…
Maa on niin kaunis - kirkas luojan taivas, tai no, ainakin kirkkaan sininen! Hienot heijastukset.
22.1.09
Wiltteri sanoi…
Sinisyys miellytti silmääni!!!

-wiltteri-
22.1.09
arleena sanoi…
Samettitaivaalla kuu seuraa maan elämää.
22.1.09
Neulekirppu sanoi…
tosi kaunis kuva.
22.1.09
Joutilas sanoi…
Sanovat, että kuun olemassa olo (ja siitä johtuva vuorovesi-ilmiö) olivat välttämätön edellytys elämälle vai oliko se niin että elämän siirtymiselle kuivalle maalle. Jokatapauksessa kuvaamisen arvoinen symbioosi.
22.1.09
Anonyymi sanoi…
Kaunis rauhallinen kuva :)
22.1.09
Anonyymi sanoi…
Hopeinen kuu siellä valaisee yön tummaa planeettaa. Kaunis kuva. :)
23.1.09
Anonyymi sanoi…
Sinisiä ajatuksia, hetkeen sinisen:-)
23.1.09
Anonyymi sanoi…
IHANA! Ja terävä ku mikä!!!
23.1.09
Anonyymi sanoi…
Sinisen hetken tunnelmakuva kaniista kaupungista
23.1.09
Elegia sanoi…
Jännä tunnelma tässä kuvassa. En osaa selittää, se tuo mieleeni jonkun muiston.
23.1.09
kipi sanoi…
Upea sininen väri! Onkohan tuo se sama järvi, jota pitkin olen joskus seilannut Suomen Neito -laivalla Lahdesta Jyväskylään.. vai onkohan samalla planeetalla lainkaan... :)
23.1.09
Anonyymi sanoi…
Kaikki taitaa olla jo sanottu, mutta siitä huolimatta sininen väri planeetallasi on huikaiseva! :)
24.1.09
Nukke sanoi…
Kaunis Sininen planeetta
24.1.09
Anonyymi sanoi…
Monenlaisia valoja sinisen planeetan pinnalla. Mitähän kaikkia ajatuksia mahtaa noiden valojen takana liikkua? Upea on väritys ja peilikuva.
25.1.09
Shakkimestarin tytär sanoi…
Sininen maa ja hopeinen kuu. Todella kaunis kuva.
26.1.09
Anonyymi sanoi…
Tunnelmallinen kuva. Hieno!
27.1.09
Oh-show-tah hoi-ne-ne sanoi…
Kukkuu - henkisä ollaan, on ollut hidasteita, ei esteitä.
Hieno kuva kun mikä!!!
28.1.09
Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tietoteos

Kuva
Paljon painavaa tietoa on näiden 8 kirjan kansien välissä. ”Fokus” sisältää yhteensä viisituhatta neljäsataa kaksikymmentä kolme sivua. En edes muista milloin viimeksi olen tähän kirjasarjaan koskenut. Tietokone, —google ja Wikipedia on muuttanut kaiken. Tietosanakirja on käynyt tarpeettomaksi, eikä sen tietoja ole päivitetty. Tämä sarja on vuodelta 1975, joten sen ikä on 1/3 vuosisadasta. Kirjoissa saattaa sittenkin olla viime vuosidadalta mielenkiintoista historiaa, joten kun asia nyt tuli esiin, päätän ottaa tämän jo unohtuneen tietolähteen tarkempaan tutkiskeluun. Ehkä tällä on vielä enemmän arvoa, kuin kierrätyspaperilla.
Read more »

Puolison kotiinpaluu sairaalasta on uuden alku

Kuva
  —kolme asiaa, joita elämä ei opeta valmiiksi Keskiviikkona se tapahtuu. Tänään kuulin, että sairaalajakso päättyy ja vaimoni palaa kotiin. On helpottavaa nähdä, miten kaatumisvammat ovat parantuneet ja askel on taas varmempi. Mutta meillä asuu vieras, joka ei lähde pois: muistisairaus. Luin äskettäin tekstin asioista, joita elämä itsessään ei meille opeta, vaan ne on oivallettava ja hyväksyttävä itse, usein kantapään kautta. Omaishoitajuus on ollut minulle juuri tätä: jatkuvaa oppimista, jossa lukemani kokemus- ja oppikirjat eivät riitä. 1. Hyväksyminen ei ole luovuttamista. Artikkelissa puhuttiin siitä, miten meidän on kohdattava todellisuus sellaisena kuin se on. On helppoa hyväksyä paraneva leikkaushaava, mutta paljon vaikeampaa hyväksyä hiipuva muisti ja vaikeudet arkisessa keskustelussa. Olen huomannut, että rauha löytyy vasta, kun lopetan vertaamisen siihen, mitä olimme ennen, ja alan nähdä sen, mitä olemme nyt. 2. Kontrolli on illuusio. Omaishoitajana haluaisin "korjat...
Read more »

Tanssia Alzheimerin kanssa

Kuva
  – kompastelua ja iskuja Meillä on kotona asunut jo muutaman vuoden verran eräs kutsumaton, mutta valitettavan pysyvä vuokralainen: Alzheimer. Vaimoni kiusana. Se on pesiytynyt piirongin laatikon pohjalle ja sieltä käsin piinaa meidän arkipäiviä. Moni ajattelee Alzheimerista kuullessaan ensin muistihäiriöitä – ja kyllä, ne ovatkin riesa, suuri sellainen. Avaimet ja muut tavarat ovat hukassa, sanat katoavat suusta kesken lauseen ja eilinen tuntuu joskus olevan sumun peitossa. Mutta tiedättekö, ne eivät ole se pahin. Ne ovat vain etulinjan taistelijoita tässä sodassa. Suurin ja kaunein huolenaiheeni liittyy vaimoni fyysiseen tasapainoon. Siitä kun tuntuu olevan jäljellä enää pelkkä muisto. Kaatumisia on ollut niin paljon, että olen alkanut harkita, pitäisikö hankkia kypärä ja otsalamppu jokapäiväiseen käyttöön. Illalla olimme pienellä kävelyllä, sellaisella rauhallisella, korttelin ympäri kiertävällä lenkillä. Kaikki tuntui olevan hyvin, kunnes paluumatkalla vaimoni päätti demonstr...
Read more »