Sulkakynä ja kamera

Hannu Kiven kirja on mielenkiintoista luettavaa Kanadan suomaisten elämästä, ison veden takana. Siirtolaiseksi muuttaneista suuri osa on toiminut metsureina, kaivosmiehinä tai rakennuksilla. Paljon on heitäkin, jotka ovat siirtyneet ammattikalastajaksi saatuaan kansalaisoikeudet ja madollisuuden hankkia troolarin tai muun valtamerikalastukeen soveltuvan merikelpoisen aluksen. Kirja kertoo lukuisten suomalaisten viehekalastajien tarinoita, kokemuksineen ja kommelluksineen. Täydentävinä on Helga ja Hannu Kiven omien kalastusvuosien kertomuksia pätkinä muiden kokemusten välissä. Merestä ja kalastuksesta tietämättömälle, kirja antaa runsaasti tietoa jännittävästä elämästä. Ehkä kirjassa olisi voinut olla pienempi henkilögalleria ja enemmän paneutumista kalastustekniikkaan ja veneisiin. Pidän kirjoittajan tavasta käsitellä elämäniloja ja -suruja. Omakustannekirja antanee lukuelämyksen monille suomalaisille. Tarina on hyvin soljuvaa suomea.

Keväällä ja alkukesästä pihan kukat kukkivat parhaimmillaan. Niin myös luonnossa, ahoilla ja niityillä on kukinnan sesonkiaika. Ihminen istuttaa perennapenkkeihin eri lajit ryhmiin, mutta luonnossa, on toisin. Voikukka ja leskenlehti ja monet muut kukat viihtyvät samalla pyörtänöllä. Mikä pakko se on jakaa perennapenkki eri lajien reviireihin. Voihan samassa penkissä kasvaa vaikka kaikki viisi lajia selkeänä sekamelskana. Ei ole kukkapenkki koskaan tyhjän näköinen. Tämmöistä olen ainakin ajatellut kokeilevani, ja saatan tuoda saniaisia, kieloja, vuokkoja sekä metsäorvokkeja ja lemmikkejä metsästä. Saa nähdä voisivatko ne juurtua kukkapenkin multaan. Myös suokasvilajeja, kuten juolukkaa, suopursua. Suokasvit tarvitsevat happaman kasvualustan, joten, kesän aikana muutama purkki piimää kasteluveteen.

Melkoisena rääpäleenä ihmispoloinenkin ottaa ensimmäiset askeleensa, mutta elämä on paljon turvallisempaa, kuin linnuilla. Pian kuoriutumisen jälkeen räksänpoika joutuu avaraan maailmaan. Lentääkin pitäisi, mutta siivet ovat vielä tynkäasteella. Eivät ne paljoa kanna. Pakoon on kuitenkin päästävä, sillä vihamielisiä, saalistajia vaanii linnunpoikaa ravinnokseen. Varmaan moni kokee tiensä pään aikaisessa vaiheessa, mutta ei räkättirastas tule olemaan uhanalainen laji, niin paljon niitä puissa ja pensaissa keikkuu. Ihmiseen verrattuna lintu on turvaton. Ihmisen evoluution akana äiti on ollut lapsensa täysiaikainen hoitaja ja ensimmäisen ihmissuhteen muodostaja. Linnut ja muut metsän eläimet vierotetaan vanhemmistaan todella pian syntymän jälkeen. Lähde siitä sitten matoja kaivamaan, että kasvat aikuiseksi räksä!

Alkukesällä saa metsässä ikimuistettavia elämyksiä. Jos haluaa etsiä rauhallisen paikan, on mentävä hieman kauemmaksi korpeen, suon laitamille, paikkaan, jonne ei kuulu ollenkaan liikenteen humua, vain lintujen laulua ja satunnainen ylilentävä lentokone. Käet, korpit ja muut linnut hiljenevät, kun yön sininen hämäryys peittää metsän ja tuulikin tyyntyy noin kello 23 tienoilla. Pöllön pesäpöntöltä kantautuu vielä huhuilua lähes pimeästä. Ihmisen on hyvä istua pehmeälle sammalmättäälle ja katsella miten puiden latvustien väleistä erottuu taivas vaaleampana. Digikameran kenno näkee pimeässäkin, tallentaen rauhallisen tunnelman. Välillä on mukava avata termospullo ja hörpätä kupillinen presidenttikahvia. Sitten alkaakin olla jo aika kävellä lähtöpysäkille ja ajella kotiin vaimon luokse.

Valokuvatorstai 2 v.

Onkohan maailmasta tulossa vaarallinen energian hinnan noustessa jatkuvasti? Onko seurauksena, että ilmaston lämpenemisestä huolimatta monissa asunnoissa tulee kylmä? Samanaikaisesti pellon ruokatuotantoa ohjautuu energian tuotantoon, jolloin ruokapula koettelee ainakin väkirikkaissa kehitysmaissa. Toivottavasti ruuanhintaa ohjataan tulevaisuudessakin verovaroin tukemalla, sillä hinnan muodostuessa vapaasti siitä syntyisi samanlainen automaatio, kuin energian hinnan noususta. Nykyisellään Suomi ei ole ainoa maa maailmassa, jossa ruuan hinta ei vastaa tuotantokustannusta. Tukemalla tuotantoa saadaan elintarvikkeet paremmin riittämään kaikille. Jos maailmaan syntyisi nälänhätä, olisiko ihme, jos miehet tarttuisivat ”nuijaan” tai muihin järeimpiin aseisiin. Nälkäinen etsii ruokaa vaikka väkivalloin. Mitähän leipä ja maito maksaisivat, jos rahamaailma saisi hinnoitella ruokaa, kuten nyt polttoaineita?

”Jos joku ylipäätään tietää mitään”, sanoi Orava itsekseen, ”niin minä tiedän ylipäätään jotain, tai minun nimeni ei ole Osku Orava ”. Tänä aamuna pilvien läpi ei paista aurinko, ja pihametsikkö, jonka pitäisi olla kesäisen vihreä näyttää vanhalta ja talviselta, kuusenoksista tippuu vettä lumihiutaleiden sulaessa niistä. Tänään ei ole kaunis kevätaamu, jolloin sinisellä taivaalla ilakoivat pienet pehmeät pilvet. —Miksi pilvet nyt roikkuvat raskaina ja niistä sataa kylmää lunta viheriään luontoon? Onneksi oravan on hyvä elää samassa pihassa ihmisen kanssa, jolta aina jää joitakin murusia kurrenkin evääksi. —Eihän tämä ilma minua haittaa, sillä vielä on jäljellä talviturkkiakin, joka auringon lämmittäessä olisi jo hikisen kuuma.

Politiikan seuraaminen on mielenkiintoista, mutta nyt se alkaa olla todella viihteellistä. Meillä on paras eduskunta, jonka pääomasijoittajien rahalla saa. Kansanedustajien muisti palaa pätkittäin, mistä he ovat saaneet avustusta vaalikampanjaan. Aamulehti uutisoi Vihreiden puoluekokouksesta otsikolla ” Vihreiden toiveena on vallaton presidentti ”. Mahtaakohan se tarkoittaa, että Niinistön aika olisi nyt koittamassa, sillä hän on taannoin puhunut olevansa puolivallaton poikamies. Aamulehden mukaan: ”Puhemies Sauli Niinistö (kok) on nimittäin säästösyistä kieltänyt kansanedustajilta kaikki paheet. Kiellettyjen listalle kuuluvat varsinkin hotellit, joissa näkyvät pornokanavat.” Kiitettävää jämäkkyyttä Niinistöllä onkin, koska hän pyrkii leikkaamaan kansanedustajien vallattomuutta. Ei siinä mitään pahaa ole, sillä kielletyt leikit verovaroilla olisivat tuhlausta ihan pahimmasta päästä.

Työssä oleva ihminen haluaa vapautta, hyvää palkkaa ja paljon vapaa-aikaa. Työnantaja odottaa sitoutuneisuutta työhön ja työntuottavuutta. Me jokainen haluamme lisää kaikkea. Halvempaa ruokaa, edullista sähköä alempia veroja jne. Emme hyväksy atomivoiman lisäämistä, emmekä savuttavia hiili- tai turvevoimaloita. Mielellään antaisimme koskienkin kuohua vapaina, eivätkä tuulivoimalatkaan sovi suomalaiseen maisemaan. Emme me haluaisi ainakaan tinkiä mistään elintasoon liittyvästä. Auton pitää olla viimeistä mallia ja mieluummin komeampi kuin naapurilla. Puhelinkin tulee vaihtaa uusimpaan 3G malliin ja pitäähän siinä olla GPS. Talouden tulee kasvaa tasaisesti, kuinkas muuten voimme kuluttaa enemmän, jotta talouden rattaat raksuttaisivat tasaisesti. Erilaisia vaihtoehtoja täytyy olla, mutta niiden pitää tuoda lisää vaurautta.

on tähdellistä edistää ystävällisten suhteiden kehittymistä

Minua turhauttaa, sillä kohta lompakossa kuljetettavilla korteilla voisi pelata vaikka Mustamaijaa. Pankkikortti, luottokortti, kirjastokortti, bonuskortit, jäsenkortit jne. Tuntuu kuin lompakossa kulkevien korttien määrä kasvaisi lähes loputtomiin. Miksi kaiken pitää olla kortilla ja vielä eri korteilla? Esitän ajatuksen liikeideasta, jonkun korttikannan perustamisesta. Siihen voisi yhdelle kortille liittää nuo kaikkien yritysten tiedot. Näin toimijat ja asiakkaat voisivat säästää huomattavan summan rahaa, sillä oletettavasti, erillisten korttijärjestelmien ylläpito jotakin maksaa. Kaikki olisi yhdellä kortilla, ja bonusta jakavat yritykset tulouttaisivat nuo bonukset samalle tilille. A-asiakas voisi saada kuukauden lopussa yhteenvedon, jossa selviäsi minne on rahansa tuhlannut. Lisäerittelynä pitäisi olla ryhmittely alkaen elintarvikkeita elokuvalippuihin ja videovuokraukseen.

Käyttöohjekirjat eivät ole kovin mielenkiintoista luettavaa, mutta niitä ilman ei pärjää. Ei sitten mitenkään! Tilasin salamalaitteen toisesta EU maasta ja tietenkään sen mukana ei tullut suomenkielistä ohjekirjaa. Helluntaipäivänä oli hyvää aikaa salaman opetteluun. Otin ohjeista selvää olemattomalla kielitaidolla, ja tunsin itseni kuvaristikon ratkaisijaksi. Onnistumisen ilo ja oppiminen tuntuvat mukavalta, ja ne antavat todellista tyydytystä. Käytin apuna uutta Google kääntäjää , josta olikin suurta hyötyä. Muutenkin käyttöohjeet ovat aika kimurantteja, vaikka ne olisi valmiiksi suomennettu. Odottaisi, että käyttöohjeissa hyödynnettäisiin enemmän kuvia, sillä yksi kuva kertoo paljon enemmän, kuin hyvinkin kerrottu teksti. Jos kuvia olisi enemmän, tekstillä ei sitten olisikaan niin väliä.

Syksyllä luontopolku kulki vanhassa metsässä, nyt maisema muistuttaa kuun maisemaa, tosin kuussa ei ole puita. Melkoinen yllätys, vaikka täysin ymmärrettävää, että vanha puusto korjataan pois ja tilalle viljellään uusi metsä. Jo syyskesällä maisemasta saa nykyistä vihreämmän kuvan. Vuoden kuluttua paikalla on uudet istutetut puuntaimet aloittamassa uuden metsän elämää. Näyttää selkeästi, että viime talvena tehtiin enemmän hakkuita, kuin aikaisempina vuosina. Siihen ovat vaikuttaneet Venäjän nostamat puutullit ja puuntuonnin väheneminen. Yleensä kaikissa asioissa on hyvät ja huonot puolensa, niin varmaan teollisuuden tuontipuun vähenemiselläkin. Metsäteollisuus sopeutuu, koska raaka-ainepohja on niukempi, joten se vaatii tarkempaa toimintaa, jopa lisääntyvää säästäväisyyttä. Eihän se ole huono asia.

Ulkoministeri Stubb Eurooppa-päivän puhe: " Suomi ollut aina Euroopassa "

Meidän Liisa , lastenlikkahan siinä vekaroita valvoo. Onhan mukana tosin pikku Pihlakin, joka kyllä pystyy jöötä pojille pitämään. Ruoka on pöydässä valmiina, joten Liisa taitaa kutsua tuossa katrasta syömään.

Pistäydyin kirpputorimarketissa. Tavaraa katsellessa ajattelin, että kuka nämä ostaa, kun hinnatkin ovat korkeita. Kuka tarvitsee pohjaan poltettua kattilaa, ruosteista käsisahaa tai kymmenen vuotta vanhaa elektroniikkaa? Roskia riittää omissa nurkissakin. Kirpputorilla on silti aina viehättävä tunnelma ja löytöjen tekemisen mieliala. Minä ajattelin ostaa kirjan, ja tarjontaa oli. Kirjojen hintahaitari 10 setistä ja huippu yli 20 euron. Käytin aikaa kirjan valintaan, mutta mielenkiintoista oli yllättävän vaikea löytää. Kriteerinä pidin sitä, että ostan sellaisen, jonka varmuudella luen. Päätös oli ostaa kirja, joten löytyi se joka sai mielenkiinnon heräämään. Kirja on vuodelta 1971, ” Puusta pudonnut , havaintoja eläimistä ja ihmisestä”, tekijänä Ilkka ja Sesse Koivisto .

Tuoksut ja hajut ovat tärkeitä, sillä niihin liittyy monia muistikuvia. Tommy Taberman kirjoitti (ME-lehti 5/08), muistellen vastapaistetun leivän, mäntysuovan, jopa hien tuoksua. Kaikki nämä tuoksut ovat todella elävänä säilyneet mielissämme. Kesäisen savusaunan makoinen löyly, se on ehkä kaiken kruunaamassa. Meillä jokaisella on varmaan lukematon määrä näitä elämyksiä. Uusiakin tuoksumuistoja syntyy edelleen. Tulee näin digiaikaan mieleen sekin, että lähes kaiken voi tallentaa, nauhalle, levylle tai muistikortille, mutta eipä vielä ole olemassa hajunauhuria. Miten mukavaa olisi katsella vanhaa videota, josta heinäladon vastakorjatun odelman tuoksu tulvahtaisi nenään. Television kesäisissä ruokamainoksissakin voisi tupaan saada kalliin kastikkeen aromin tai vaikka Jaakko Kolmosen valmistaman kala-aterian tuoksun.

Kylläpä vain nopea ilmanalan muutos vaikuttaa ihmisen toimintaan. Vapun jälkeinen hellekausi päättyi lyhyeen ja nyt saattaa sataa, jopa lumista räntää. Ainakin tuulee kylmästi vaikka sadetta ei juuri vielä ole saatu. Tuo suuri koko maailman ilmastonmuutos ei ole onneksi näin nopea, joten siihen sopeutumiseen jää enemmän aikaa, kuin näihin nopeisiin säätilan vaihteluihin. Ilmastonmuutos puhuttaa, sillä tiedotusvälineet ovat aktiivisesti lisäämässä tietotasoamme siitä. Ovatko tiedemiesten ennusteet sen varmempia, kuin muutkaan maailmanlopun profetiat? Moni meistä ei tähän suureen muutokseen usko, mutta jotkut saattavat jopa pelätä tulevaisuutta. Minä kuulun siihen ryhmään, joka pitää muutoksen mahdollisuutta hyvin uskottavana. Maailman väkiluku on noussut viimeisen sadan vuoden aikana niin julmasti, että saman kehityksen jatkuminen on melko varma tie saasteiden lisääntymiseen niin ilmakehässä, maalla kuin merissäkin. Tarvitsemme entistä enemmän halpaa energiaa ja paljon lisää ruoantuotan...

Luonnossa kilpakosinta on näyttävää puuhaa. Näihin menoihin kilpakosija saapui rinta rottingilla, mutta kuvaamassani tapauksessa kilpakosija joutui poistumaan häntä räpylöiden välissä. Voittaja sen sijaan ei mitenkään malttanut kätkeä voittoaan vaatimattomuuden verhoon.

Lystikästä on seurata kesäpäivänä oravien puuhastelua pihamaalla. Ahneus sai tätä oravaa raukaisemaan, niinpä se otti pienen voimistelutuokion matontamppaustelineellä. Siinä sitä olikin oiva paikka venytellä hetken syönnin lomassa. Energiaa näillä veitikoilla piisaa vaikka muille jakaa.

Monilla työtätekevillä on sellainen filosofia, että aina menee huonosti, sataa vettä, tuulee tai kaikki on niin pirun kallista. Niin ja ilmastokin saattaa muuttua sadassa vuodessa ihan sietämättömäksi, mitä nyt ensimmäisen kymmenet vuodet voivat olla parempia kuin koskaan aikaisemmin. Onneksi emme taatusti tiedä tulevasta mitään, ei edes huomisen tapahtumista ole varmaa tietoa. Lottovoittokin saattaa tulla aivan odottamatta, mutta ei lottoamatta. Yrittää aina pitää ja omaksua filosofia, joka opettaa kokemaan sanoinkuvaamattoman suurta iloa. Minä onnistuin tänään kuvaamaan tämän tikan, en saanut otettua montaakaan ruutua ja useimmat niistä olivat tärähtäneempiä, kuin tämä. Onneksi sain kuitenkin minua tyydyttävän kuvan, ja nyt tiedän, että tapaan tämän lintusen toistekin tässä puussa. Aina on lupa toivoa parempaa huomista. Huumorilla!

01.05.2008

Voisihan se olla "aatteen palo" tehdä ekoteko ja valita vähemmän polttoainetta kuluttava menopeli, vaikka statuksen kustannuksella!