Sulkakynä ja kamera

Vaatisi paljon muistelemista, jos selvittäisin, monesko henkilökohtainen tietokone minulla nyt on. Ensimmäinen ole kuitenkin Vic 20, silloin noin 30 vuotta sitten. Sitä seurasi Commodore 64, ja niin edelleen. Joukossa oli myös raahattava Kaypro II, jossa oli CP/M käyttöjärjestelmä ja 9” näyttö. Siitä eteenpäin MS/dos koneita, joista ensimmäinen Intel 086 prosessorilla. Nykyinen koneeni alkoi kaatuilla, heti kun Widows 7 julkistettiin. Miksiköhän virus tai ms. tarttui juuri nyt? Olen käyttänyt kotikoneena vain ns. pöytäkoneita, mutta nyt saatan valita yli 17” näytöllä varustetun kannettavan. Siihen alkaa olla järkeviä syitä, vaikka kodin ulkopuolella en juuri konetta tarvitse, sillä ulkoista kiintolevyä tai USB tikkua on helppo kuljettaa. Pöytäkone on ilmeisesti edelleen käytössä edullinen vaihtoehto. Valinnan tekeminen ei ole ihan helppoa. Tiedän koneista mielestäni jokseenkin hyvin, mutta on mielenkiintoista ollut haastatella tietokonemyyjiä. Heiltä olen taas oppinut jotaki...

Rover HA PB 1962 115 hv. Etsittävänä numero 51

Uskollinen ystäväni, tämä tietokone täyttää 6 vuotta tammikuun alussa. Käyttöjärjestelmä on XP-Pro. Päätin aikoinaan jättää Vista vaiheen väliin, ja niin nyt on jo päässyt käymään. Eilen olin jo siinä uskossa, että yhteistyö tämän koneen kanssa on päättymässä. Netin kautta tulleen XP-päivityspaketin asennuksen jälkeen kone temppuili, näyttö meni mustaksi, ja sitten siihen ilmestyi viesti ” ei signaalia ”. Buuttamalla toiminta lähti käyntiin, mutta sama häiriö toistui pian uudelleen. Katselin jo tarjouksia, millaisen uuden myllyn käyn hakemassa? Tänään sama ongelma jatkui. Mietin mikä voisi epäjärjestyksen aiheuttaa, kun näyttö on kunnossa. Jos koneessa olisi komponenttivika, se ei korjaannu virran katkaisulla ja uudella käynnistyksellä, ei edes tilapäisesti. Ehkä vika on ohjelmistossa, eli uusi päivityspaketti ei ymmärrä vanhaa näytönohjainta. Selvitin mikä näytönohjaimeni on ja katsoin onko sen ohjurille uutta päivitystä. Löytyi jotakin ja ei muuta kuin lataamaan ja se asettui p...

Valokuvatorstai (150) —Jotten unohtaisi!

Nykyaika on noiden monien pienlaitteiden joissa käytetään paristovirtaa. Kertakäyttöpatterit ovat sitten tyhjennyttyään jätettä. Luulisi, että kansa käyttäisi ladattavia akkuja noiden kertakäyttöisten sijaan. Akut ovat nykyään jo sen verran laadukkaita, että ne varmaan maksavat hankintahintansa takaisin. Minä olen ostanut akkuja riittävästi, enkä enää käytä olenkaan kertakäyttöisiä, jopa kaukosäätimet ja kellot toimivat akkuvirralla.Tuskin nuo akut kuitenkaan sitä kestävät mitä mainokset lupaavat, mutta useampia vuosia kuitenkin.

Milloin olisin työt tehnyt? Maanantaina en malttanut, tiistaina en tietänyt, keskiviikkona en kerennyt, torstaina en tohtinut, perjantaina oli paha päivä, lauantaina oli pyhän aatto, sunnuntaina oli suuri juhla. Tämä vanha hokema sattui silmiini, ja kun sitä rupesin ajattelemaan, tuli mieleen ihan väkisin, miten laiska sitä oikeesti on. Tuo loru pitää paikkansa, sillä aina löytyy syy miksi tehtäviä voi siirtää huomiselle. Huominen on siitä ”hyvä” päivä, että aina se siirtyy yhdellä eteenpäin. Parempi on pitää jonkinlaista tehtävälistaa, jossa on määrätty päivä, niin saa sentään jotakin valmiiksi.

Vuosi on pian kulumassa loppuun, mutta onneksi Joulukuun jälkeen alkaa Uusi Vuosi. Näin loppuvuodesta voi inventoida mm. järjestöjä, yhdistyksiä ja kerhoja, joihin olen kuulunut. Monen niistä, joissa olen mukana, ovat perua työajalta, joka on päättynyt ”putken kautta” eläköitymiseen jo viisi vuotta sitten. Onko minun enää tarpeellista, hyödyllistä tai mielekästä kuulua noihin yhteisöihin. Monet ovat minulle tarpeettomia, mutta mitään painavaa syytä ei ole niistä irtisanoutua. Ei ole mukavaa myöskään järkevää vain roikkua jäsenenä ja unohtaa kenties jäsenvelvollisuus hoitamatta. Tutkiskelun jälkeen olen tänään lähetellyt muutamia irtisanomisilmoituksia ja saanut vastata puheluihin, miksi olen päättänyt jäsenyydestä luopua. Onko minulla jokin painava syy. Ei ole, mutta muuten vain jätän näitä jär-jestöjä. Ehkä menetän joitain yhteyksiä, mutta luopuminen on paikallaan ja irtisanoutuessa pääsen vapaaksi myös toimikunnista ja hallitus- ja muista tehtävistä. Joitakin sentään jää ja uus...

Ympäristöä kameran kautta tarkkaillessa tulee joskus vastaan humoristisia kohteita. Tosin, ei tämä kuva sellainen ole, vaan totisinta totta, sillä tuossa on ilmiselvä tulipalon vaara olemassa. Sytykkeinä on pahvilaatikoita ja kuormalavoja. Tuhkiskin on melko täynnä. Onneksi ei ainakaan kuvaa ottaessani kärynnyt mikään sillä pahvit- ja muut sytykkeet olivat märkiä. En kuitenkaan usko, että kyseisen kiinteistön talonmies on kovinkaan tunnontarkka. Samalla kävelyreissulla bongasin noita 27 numeroita tuhkatiheään, mutta se haaste hoitui jo eilisillä kuvilla.

Pari viikkoa sitten näytti siltä, että saamme kunnon vanhainaikaisen marraskuun talven. Maassa oli lumi ja pakkastakin. Tänään säätila on sateinen ja lämpötila keikkuu + 8° yläpuolella. Herää kysymys, onko talvi peruutettu? Lunta ei ole Laajavuoren rinteellä, vaan pikemminkin tulee mieleen etsiä sinivuokkoja. Tuskin niitä löytyy, mutta muutaman hyvän kantarellin löysin. Tuon sääkartan mukaan alkava viikko ei tuo pakkasta tullessaan, mutta onhan Jouluun aikaa vielä reilu kuukausi, joten valkoinen Joulu on mahdollinen.

Elmeri 9 kk on tänään tulossa hakemaan mummoltaan elefanttia. Tuossa iässä ei poika osaa vielä kertoa tunteistaan, mutta ne näkyvät ilmeissä ja eleissä.  Ei sanalliset viestit ilmaistaan lasten ja aikuistenkin kesken elein, ilmein ja äänensävyin. Aikuinen viestittää ajatuksiaan puhuen, mutta lapsella se ei vielä onnistu, vaikka kommunikaatio toimii vallan mainiosti. Kudottu pehmoelefantti tulee saamaan aktiivista käsittelyä, koska sillä on jalat, pitkä häntä, kärsä ja syöksyhampaat, joihin on helppo tarttua kiinni. Nyt me isovanhemmat odotamme milloin ”elefantinmetsästäjä” saapuu safarille.

Fraasin mukaan odottavan aika tulee pitkäksi ja minuutit tuntuvat normaalia pidemmiltä. Odottaja pyrkii viihdyttämään itseään. Joku kiroilee hiljaa mielessään tai manaa vieruskumppanille tunteitaan. Onkohan meidän pakko odottaa? Näyttää, kuin odotus ja jonottaminen ovat tulleet uudestaan muotiin. Monet ovat seisseet tuntitolkulla Sikaflu rokotusjonossa. Terveydenhuollon palveluihin, kuten lääkärille tai laboratorioon odottaminen on yleensä kiusallista. Ehkä jopa lentoasemilla on joskus tarvetta odottaa. Odotamme toisinaan pääsyä bussiin tai elokuviin. Passia uusiessakin voi joutua olemaan pitkään odottamassa vuoroaan. Odottaessa voi lukea lehtiä, mutta saattaa olla se menee vai likaisen lehden selaamiseksi. Joissakin odotustiloissa on televisio, mutta mitä sieltä sitten sattuu tulemaan. Yleensä telkkari on seuraamisen kannalta kovin huonosti sijoitettu, eikä se näy kunnolla kaikille istujille. Harvoin odotustilassa näkee ventovieraiden keskustelevan, mutta tuttujen sa...

Katselin valokuvia, joita olen ottanut Viron matkalla ja huomioni kiinnittyi tähän sepän takomien numeroiden sarjaan. Harmittaa, kun ei tullut silloin mieleen ostaa pari sarjaa raudasta taottuja numeroita. En noita muuten varmaan tarvitse, mutta jos, 1234… haaste jatkuu vielä, niin noilla numeroilla ratkaisisi monet ongelmat helposti. Sitten vain numerot sopivaa taustaa vasten ja kas vain kuva olisi siinä eikä tarvitsisi nähdä vaivaa numeroiden etsimisestä. Vähän turhankin helpoksi se noin menisi, mutta… Numerokuvahaaste on ollut minulle mieleinen vaikka joskus oikean numeron etsiminen on tuskaisaa. On ihme, että sitten viimein se aina jostakin löytyy, joskus yllättäväkin helposta paikasta. Tarkkaavaisuutta tämä tehtävä on lisännyt ja nyt noita numerokuvia on kertynyt hyvä kokoelma varastoonkin. Saapa nähdä miten yläpito muuttaa tehtävää, kun tänä ensimmäinen vaihe päättyy, jo parin viikon kuluttua.

Finnairin lentäjät ovat lakossa ties miten pitkään, sillä he haluavat lisää liksaa ja työantaja pikemminkin tinkisi hintoja. Onneksi nyt ei ole lomamatkaa tai muuta ulkomaan reissua suunnitteilla, ainakaan lentäen. Sikainfluenssa saa myös paljon tilaa tiedotus-välineissä, jotenkin siinä on väärin toimittu, ainakin joidenkin mielestä. Saapa nähdä tuleeko kipeäksi ja joutuuko sen epidemian sairastamaan. Olen ollut myönteinen mahdolliselle rokotukselle, mutta riskiryhmään kuulumattomana se voi jäädä saamatta. Eilinen BB-talk show on saanut ennätysmäisen suuren katsojamäärän. Mikähän siihen on syynä, sillä oli melko selvää, että Toni tai Sami häädettäisiin. Tasaväkiseltä se näyttikin, mutta nyt oli Samin vuoro. Pääseepä mies ottamaan laulutunteja, sillä niitä hän tarvitsee, jos aikoo vielä jatkaa esiintymistä. En kuulunut hänen kannattajiinsa, mutta BB-ohjelmaa olen seurannut. Parin viikon päästä se päättyy jolloin joku voittaa 50 000€. Voittajaa on ihan turha vielä veikkailla, sillä...

Influenssauutisia tulee nyt kaikista tuuteista, sillä onhan marraskuu tautista aikaa. Kaamosmasennuskin uhkaa myös muualla, kuin Lapissa, niin pimeitä nämä päivät nyt ovat. Tosin masennuksesta taidetaan nykyisin kärsiä kaikkina vuodenaikoina. Ulkoilutin tänään kameraa, vaikka valoa ja väriä luonnossa on niukasti. Markettien parkkialueilla sen sijaan on kyllikseen kirjavuutta, niin paljon niissä on autoja, joten ainakin tänään kassat ovat varmaan höylänneet hyvän tuloksen. Säätila vaikuttaa nyt sellaiselta, että tuo maassa oleva valkoinen lumikerros saattaa sulaa muutamassa päivässä pois, ja sitten on taas entistäkin pimeämpää. Valon väheneminen vaikuttaa ihmisen melatoniini tasoon, joten ei ole mitään syytä riemastua päivän lyhenemisestä, mutta jo viiden viikon kuluttua alkavat päivät taas pidentyä.

Marraskuun puoliväli taitaa olla jo aktiivista pikkujouluaikaa. Tänä vuonna minulla ei ole vielä tiedossa ainoataan sellaista, johon menisin. Varmaan joitakin yhdistysten ja kerhojen tilaisuuksia on tulossa, mutta olisikohan niistäkin syytä pysyä poissa. Työelämässä noita oli, jos jonkinlaisia, eikä niistä tahtonut selvitä ilman jonkinmoista krapulaa. Eläkeläisen elämä on aikatavalla leppoista slow-elämää mikä on todella hyvä asia. Joulun läheisyys alkaa näkyä myös marketeissa, joissa ihmisillä on melkoinen ostoshässäkkä. Taitavat tulevien viikonvaihteiden päivät olla jopa ruuhkaisia. Eläkeläisen paras aika on käydä kaupassa aikaisin arkimuna, koska silloin ei ole tungosta. Antaa noiden työikäisten ryntäillä ruuhka-aikaan. Varmaan kauppojen sunnuntai aukiolo on hyvä asia, eikä siitä minulle ole hyötyä ei haittaa. Marketteja riittää ja eilisen päivälehden mukaan tuohon Palokankeskukseen tulee vielä uusi Citymarket, jolloin myymälätilan määrä kasvaa jo 84 000 m².

1234.... Asenteeni julkisella paikalla olevia graffiteja kohtaan on melko kielteinen. Tosin joskus tapaa myös mielenkiintoisia maalauksia ja piirroksia. Usein otan näistä valokuvia, etenkin jos siinä on minusta jotakin mielenkiintoista. Kaipa nämä maalaukset ovat tulleet jäädäkseen kaupungistuneeseen kulttuuriin, vaikka kysymyksessä on useimmiten rangaistava, laiton töhriminen. Kuvassa olevan työn olen tavannut Virossa.

Olettaisi, ettei näin atomiaikaan enää uskottaisi mihinkään mitä emme tiedä ja tunne. Taikausko pysyy silti ihmisen geeneissä niin vahvana, että emme kukaan ole siitä täysin vapaita. Uskomus siihen että perjantai 13 päivä on epäonnen ja yliluonnollisten tapahtumien päivä juontaa juurensa 13.10.1307 eli jo 702 vuoden takaa. Taikausko on edelleen sitkeässä ja perimätieto vaalii, miten Temppeliherroja tuolloin vangittiin ja poltettiin roviolla. Tätä päivää vietetään tänä vuonnakin Tapaturmapäivänä . —Tapaturmapäivä kiinnittää vuosittain kaikkien suomalaisten huomion johonkin yleiseen tapaturmariskiin ja siihen liittyvien onnettomuuksien ehkäisyyn. Joten ollaan varovaisia tänään ja muulloinkin, liikkuessamme liukkailla jalkakäytävillä. Heikoille jäille ei varmaankaan kukaan tervejärkinen uskaltaudu, ennenkuin jää on taatusti kantavaa.

(Kiinalainen sananlasku) " Ellei vuorilla ole suuria puita, leikkivät rikkaruohot kuningasta." Metsä hengittää meidän kaikkien puolesta. Kaupunki on osa luontoa; sen puut eivät ole rikkoja, vaan kaupungin keuhkot!

Marraskuu on sellainen kuukausi, että yleensä säätilat unohtuvat, ja sisällä istuminen vie ajallisesti voiton. Aika kuluu takkatulen loimotusta katsellen ja samalla jotakin kirjaa lukien. Viime yönä saimme ensimmäisen kunnollisen lumisateen. Onko lunta satanut kymmenen senttiä tai ehkä enemmänkin, en ole mitannut. Maisema on kauttaaltaan valkoinen. Nolla-asteinen lumi on tarttunut puihin ja pensaisiin. Päivän mittaan tuuli on puhdistanut oksistoa ja osa vitilumesta on sulanut loskaksi. Luonnossa oli tänään erilaista kulkea, kuin eilen. Marraskuu on tautista aikaa, sillä nyt riehuva sikainfluenssa voi tulla milloin vain. Piikkijonoon ei ole lupa mennä, ellei sitten rokotuksia laajenneta kaikille kuuluviksi. Melkoinen piikkisulkeinen siitä syntyy, jos kaikki ryntäävät samaan jonoon toisiaan tönimään. Luulisi, että rokotuksen voisi järjestää paremmin, sillä tuommoinen kertaluonteinen piikinanto voisi tapahtua jopa kolmessa vuorossa, ja myös viikonvaihteessa. Se olisi väh...

Vanha mylly Usein tulee ajateltua mitä minä syön. Ruoka-halu on niin suuri, että lähes kaikki maistuu. Vuosien myötä tuntuu, että laiskuus saa vain lisää valtaa ja liikunta vähenee, aineenvaihduntakin hidastuu, mutta ruokahalu ei vähene. Lopputulemaa ei ole vaikea arvata. Vyötäröstäkin sen näkee. Meitä suomalaisia vaivaa ylipainon kirous. Kaupassa käydessä katselen usein virvoitusjuomahyllyjen tuotteita, joissa pääraaka-aineet ovat, vesi esanssi ja sokeri. Vesi niistä on ainut tärkeä aineosa, mutta sitä saa hanastakin. Sokeri ei juuri ole tarpeen, sillä sen antaa paljon turhia kaloreita. Sitten kun ravintoon kuuluu runsaasti tärkkelystä sisältävä peruna ja valkoinen jauho. Miksi suurin osa viljoista kuoritaan ravinneköyhiksi, ja tärkeä kuitu ostetaan erillisenä lesepussissa, jos ostetaan? Perunankin pitäisi syödä kuorineen. Viikonvaihteessa söin muutamia kertoja ravintolassa, ja huomio kiintyi siihen että tarjolla oli kuorineen valmistettua perunaa. Fraasin mukaan, ...

Tuomiojärven vanhalta leirintäalueelta ottamani kuvan taustalla näkyy Viitatorni. Tuo näyttävä rakennus on eräs Jyväskylä maamerkkejä, joka tahtoo tulla usein kuviin mukaan. Kävelee sitten missä vain Tuomiojärven rannoilla, niin Laajavuori Matin mäkineen tai tämä tornitalo hallitsevat maisemaa. Jyväskylä, vaikka ei synnyinkaupunkini olekaan on tullut kotoisaksi paikaksi eikä minusta parempaa asuinpaikkaa ole tänne kotiutuneen eläkeläisen tarve etsiä.

Numero 36

Kuu ja Viitatorni

Pitäisikö minun ajatella tätä blogin kirjoittamista paremmin, koska jotkut lukevat kirjoittamiani juttuja? Toisinaan lukijoita on enemmän toisinaan vähemmän, mutta jonkinlaista liikennettä tällä on kaikenaikaa. Ei ole tullut ajateltua, mikä tai ketkä kuuluvat kohderyhmääni. Olen itse ollut eläkkeellä jo koko tähän blogiin kirjoitteluajan, joten eivät nämä sepustukset ainakaan nuoria kiinnosta. Se aika jonka selaaja viipyy bogissani, on noin minuutin kerrallaan, joten hyvin siinä ajassa ehtii lukea nämä 100 – 150 sanan mittaiset tekstit. Kovin tiivistä teemaa en tule vastaisuudessakaan ottamaan vaan kirjoittelen mistä milloinkin, ja tietenkin kuvitus on tärkeää jokaiselle blogille. Jos Sinulla arvoisa lukija on minulle jotakin vinkkiä, niin ole hyvä käytä kommentti lootaa, jotta jonkinmoinen interaktivisuus pääsisi näkyville.

Maatalous on aina muuttunut voimakkaasti, mutta erityisesti Suomen EU:n liittymisen jälkeen vuodesta 1995 muutos on kaikenaikaa nopeutunut. Vanhat työmenetelmät ja -välineet ovat jääneet pois käytöstä, eikä kukaan enää juurikaan tarvitse perinteisiä käsi- tai hevostyökaluja. Pienet traktoritkin ovat jääneet pois käytöstä ja romutettu. Monet yksinkertaiset työvälineet, ovat olleet aikanaan käteviä ja monesti ne on valmistettiin itse. Vähäarvoisina niiden on annettu lahota tai ruostua piloille, eikä monistakaan ole edes valokuvia jäljellä. Eipä enää ole henkilöitä jotka edes osaisivat veistää pokasahanpäitä tai kirvesvartta. Näissä kaikissa esineissä on tiettyä mielenkiintoa, siksi niiden tallentaminen valokuvin on kiinnostavaa. Jonkinlainen kuvakokoelma minullakin noista on, mutta pitää ottaa oikein itsestään kiinni ja tarttua tällaiseen projektiin. Ei ole enää riukuaidallakaan muuta käyttöä, kun toimia maiseman elementtinä. Riukuaita

Useimmat harrastukset tuovat harrastajalle pelkkiä kustannuksia. Kirjoittaminen on siitä mielenkiintoista, ettei se juurikaan mitään maksa. Edellytyksenä on tietenkin, että on kynä ja paperia. Taitaa silti aika harva enää lyijykyniä teroitella tai mustepulloon kynää kastaa. Tietokone on tullut pysyvästi, joskin tällainen kirjoittaminen kuluttaa sähköä ja pitää olla kone ja ohjelma, jolla tuottaa tekstiä. Kirjoittamisen lisäksi on mukavaa kuvittaa juttujaan ja siihen taas tarvitaan kaikenlaista. Onneksi kuitenkin kaikki on nopeaa ja joustavaa, kun sitä vertaa filmiaikaan. Raha on läsnä kuvatessakin, koska mikään ei ole ilmaista, ei edes WC käynti, jossa tuhlataan puhdasta vettä ja tuotetaan kalliisti puhdistettavaa jätevettä. Kuulin tänään radiosta, miten kompostoivalla vessalla voisi säästää luontoa ja perhe voisi kuulemani mukaan säästää rahassa useita kymmeniä euroja/kk. Tästä tuleekin mieleen, että ainakin ensi kesänä voisin kokeilla tuollaista kompostoivaa käymälää eli p...

Ekologinen jalanjälki, mikä se on, en sitä ainakaan tarkkaan tiedä? Ymmärrän, että se merkitsee luonnonvarojen säästämistä. Fossiilisia polttoaineita tulisi käyttää säästäen ja pyrkiä vähentämään kaikkea luontoon pääsevää jätettä. Ihmettelen kuitenkin, kun biokaasu ei ole oikein laajassa mitassa tullut hyväksikäytetyksi. Biokaasua saadaan eläinten lannasta ja kaikesta muustakin biohajoavasta materiaalista. Jokaisella isommalla karjatilalla voisi olla biokaasulaitos, jolla lämmitetään kiinteitöjä ja tietenkin kaasua voi käyttää sähkögeneraattorin polttoaineena. Tiivistetystä biokaasusta saadaan myös liikennepolttoainetta. Biokaasun talteeotto parantaa lannan ravinteiden hyväksikäyttöä ja tekee sonnasta lähes hajuttoman.  Tuntuisi, että tällainen biokaasu ei vaadi raaka-aineiden kuljettamista kovinkaan kaukaa, vaan sen tarpeet saadaan aina lähialueelta. Kaikenlainen energiatehokkuusvaatimus taatusti kasvaa aivan lähivuosina, sillä polttoainehinnat näyttävät taas oleva...