Valinta on yksilöllinen oikeus

1234... Haaste
numerot (09.03)

Aamupalalla katsoin maitopurkin päiväystä ja sitä mitä tuotemerkkiä olen jääkaappiin ostanut. Haluan pitää itselläni sataprosenttisen oikeuden valita sen mitä syön. Kauppa ei voi tähän minun omaan päätökseeni mitenkään vaikuttaa. Mikäli hyllyssä ei ole haluamaani tuotemerkkiä, menen varmuudella sellaiseen kauppaan, jossa on haluamani tuote saatavissa. Olisi todella kummaa, jos sallisimme kaupan tehdä puolestamme pieniä tai suuria päätöksiä.

Kommentit

TeeTee sanoi…
Niin totta! Jos vain aina olisi energiaa lähteä "merta edemmäs kalaan", niin välillä kyllä sekin olisi tarpeen. Aina kun ei lähikaupasta saa juuri sitä, mitä tahtoisi.
6.3.10
Kaanon sanoi…
Valio on palannut motoristisen graafikon, ammulla on kaasujalka herkässä.
6.3.10
pappilan mummo sanoi…
Maito kuuluu aamupuuroon itsestäänselvästi. Valitettavsti minun täytyy hankkia laktoositonta tai kauraa tai soijaa, jiotta voin sitä nauttia ja edullisimman hankin, mitä kulloinkin löydän - ei ole siinä ideologiaa.
6.3.10
hheidi sanoi…
kiva, erilainen vastaus. hyvä pohdiskelu mukana
6.3.10
flora sanoi…
Kolesterolin takia käytän soijamaitoa, kahviin vain tavallista.
6.3.10
aimarii sanoi…
Tuommoisia pohti Matti Vanhanenkin.
Minä etsin aina ykkösmaitoa ja tuoreinta, ei muuta väliä. Joskus tekee kahviin mieli pistää punaista.
6.3.10
arleena sanoi…
Samaa mieltä minäkin. Ja niin on pääministerikin.
6.3.10
Korppi sanoi…
Punaista Valion maitoa ja meijeri voita ei mikään voita, kun päiväykset ovat kunnossa :)
6.3.10
Anonyymi sanoi…
Jos on allerginen, on pakko turvautua soijaan, ei siinä mikään auta. Mutta muistan purkin vielä, vaikka maku onkin unohtunut :-)
6.3.10
Tappari sanoi…
Huomaan, että otat kantaa tuoreseen tapaukseen... Suomalaista maitoa minäkin ostan, en svedu-maitoa.
6.3.10
tanssiva harmaa pantteri sanoi…
Voi kuinka ajankohtainen aihe. Järkyttävä tieto on se, että kotimainen maito syrjäytetään.
7.3.10
kiirepakolainen sanoi…
Kahviin ja puuroon maitoa, oman valinnan mukaan, ehdottomasti.
8.3.10
Tarjuska sanoi…
Lähinnä juon nykyään maitoa vain kahvin kera ja sillä ei ihan niin suurta väliä ole sen merkistä. Joskus ostan halvempaakin. Mies sitä enemmän kittaa kuin minä. Tosin, suomalainen maito miehen tiellä pitää. :)
10.3.10
selma sanoi…
Kyllä, kotimaista maitoa, mutta joskus epäilyttää, että onkohan se sittenkään varmasti kotimaan kamaralla lypsettyä. Pohdinnallinen haastevastaus!
13.3.10
Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tietoteos

Kuva
Paljon painavaa tietoa on näiden 8 kirjan kansien välissä. ”Fokus” sisältää yhteensä viisituhatta neljäsataa kaksikymmentä kolme sivua. En edes muista milloin viimeksi olen tähän kirjasarjaan koskenut. Tietokone, —google ja Wikipedia on muuttanut kaiken. Tietosanakirja on käynyt tarpeettomaksi, eikä sen tietoja ole päivitetty. Tämä sarja on vuodelta 1975, joten sen ikä on 1/3 vuosisadasta. Kirjoissa saattaa sittenkin olla viime vuosidadalta mielenkiintoista historiaa, joten kun asia nyt tuli esiin, päätän ottaa tämän jo unohtuneen tietolähteen tarkempaan tutkiskeluun. Ehkä tällä on vielä enemmän arvoa, kuin kierrätyspaperilla.
Read more »

Puolison kotiinpaluu sairaalasta on uuden alku

Kuva
  —kolme asiaa, joita elämä ei opeta valmiiksi Keskiviikkona se tapahtuu. Tänään kuulin, että sairaalajakso päättyy ja vaimoni palaa kotiin. On helpottavaa nähdä, miten kaatumisvammat ovat parantuneet ja askel on taas varmempi. Mutta meillä asuu vieras, joka ei lähde pois: muistisairaus. Luin äskettäin tekstin asioista, joita elämä itsessään ei meille opeta, vaan ne on oivallettava ja hyväksyttävä itse, usein kantapään kautta. Omaishoitajuus on ollut minulle juuri tätä: jatkuvaa oppimista, jossa lukemani kokemus- ja oppikirjat eivät riitä. 1. Hyväksyminen ei ole luovuttamista. Artikkelissa puhuttiin siitä, miten meidän on kohdattava todellisuus sellaisena kuin se on. On helppoa hyväksyä paraneva leikkaushaava, mutta paljon vaikeampaa hyväksyä hiipuva muisti ja vaikeudet arkisessa keskustelussa. Olen huomannut, että rauha löytyy vasta, kun lopetan vertaamisen siihen, mitä olimme ennen, ja alan nähdä sen, mitä olemme nyt. 2. Kontrolli on illuusio. Omaishoitajana haluaisin "korjat...
Read more »

Tanssia Alzheimerin kanssa

Kuva
  – kompastelua ja iskuja Meillä on kotona asunut jo muutaman vuoden verran eräs kutsumaton, mutta valitettavan pysyvä vuokralainen: Alzheimer. Vaimoni kiusana. Se on pesiytynyt piirongin laatikon pohjalle ja sieltä käsin piinaa meidän arkipäiviä. Moni ajattelee Alzheimerista kuullessaan ensin muistihäiriöitä – ja kyllä, ne ovatkin riesa, suuri sellainen. Avaimet ja muut tavarat ovat hukassa, sanat katoavat suusta kesken lauseen ja eilinen tuntuu joskus olevan sumun peitossa. Mutta tiedättekö, ne eivät ole se pahin. Ne ovat vain etulinjan taistelijoita tässä sodassa. Suurin ja kaunein huolenaiheeni liittyy vaimoni fyysiseen tasapainoon. Siitä kun tuntuu olevan jäljellä enää pelkkä muisto. Kaatumisia on ollut niin paljon, että olen alkanut harkita, pitäisikö hankkia kypärä ja otsalamppu jokapäiväiseen käyttöön. Illalla olimme pienellä kävelyllä, sellaisella rauhallisella, korttelin ympäri kiertävällä lenkillä. Kaikki tuntui olevan hyvin, kunnes paluumatkalla vaimoni päätti demonstr...
Read more »