TV 32 tuumaa


Viikon haastenumero on (32)!

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Jänskän näköinen ohjelma menossa. ;-)
24.1.09
Olli sanoi…
Olemme yksituumaisia kuvan osuvuudesta aiheeseen. :-)
24.1.09
Anonyymi sanoi…
Tuumasta toimeen ja lukemaan, tuosta laajuudesta on jo hyvä katsella. Hyvä tuuma aiheeseen.
24.1.09
Anonyymi sanoi…
Kekseliästä, monikerroksista.
24.1.09
Anonyymi sanoi…
Mainio idea :0)
24.1.09
Anonyymi sanoi…
hieno kuva haasteeseen ;)
24.1.09
KooTee sanoi…
Samat tuumat meillä, mutta eipä tullut mieleen. Hyvin hokattu.
24.1.09
Anonyymi sanoi…
Hieno oivallus, siinä se on 32 tuumaa!;)
24.1.09
Anonyymi sanoi…
Tosi hauska oivallus :)
24.1.09
Anonyymi sanoi…
Tämä hyvä idea! Jos jään pidemmäksi aikaa, niin vaihtuuko ohjelma? ;D
24.1.09
Anonyymi sanoi…
Onkohan iltasatu meneillään, kolmenkymmenenkahdentuuman verran tilaa katsoa ja samalla kuunnella ;)
24.1.09
Anonyymi sanoi…
Hyvä oivallus !
24.1.09
Anonyymi sanoi…
Selkeästi tulee esille 32.
24.1.09
Anonyymi sanoi…
Tää oli hyvin tuumattu!
24.1.09
Anonyymi sanoi…
Niin se tekniikka menee eteenpäin.
24.1.09
Anonyymi sanoi…
Kivan kokoinen tv.
24.1.09
Anonyymi sanoi…
Wautsimus! Hieno idea:D
24.1.09
Anonyymi sanoi…
Hyvin hoksattu. 32 löytyy.
24.1.09
arleena sanoi…
32 tuumaisesta kyllä näkee sekä haastetuloksen, että kuvaa.
24.1.09
Anonyymi sanoi…
Hyvin oivallettu!
24.1.09
Anonyymi sanoi…
Kelpaa katsella :)
25.1.09
Anonyymi sanoi…
Tuumasta toimeen! Lastenohjelmia minäkin katson/joudun katsomaan harva se päivä. Eipä niitä omassa lapsuudessa nähtykään kuin joskus raittiuselokuvissa.
25.1.09
Anonyymi sanoi…
Onpa selkeä kuva, et kai juksaa?
Hyvä idea kuitenkin.
25.1.09
Anonyymi sanoi…
Hyvät tuumat ja hyvin on piirretty.
25.1.09
Anonyymi sanoi…
Minä uskon, koska juuri eilen kuvasin teeveetä. Lastenohjelmissa on selkeät värit ja rajatut alueet, joten kuvan saa kyllä
Hauska idea!
25.1.09
eem sanoi…
Ruusupionille!

Ei tässä (32) kuvassa ole mitään juksausta, ei edes manipulointia!

Kuva on otettu aamu hämärässä huoneessa lauantaina kello 09:11 TV2:n lastenohjelmasta.

Käytetty valotusaika on 1/8/ sek. ja aukko F11.

Kamera oli tietenkin tukevasti jalustalla, ja telkkari josta kuvasin on 32” Philips.
26.1.09
Anonyymi sanoi…
Ihana
26.1.09
Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tietoteos

Kuva
Paljon painavaa tietoa on näiden 8 kirjan kansien välissä. ”Fokus” sisältää yhteensä viisituhatta neljäsataa kaksikymmentä kolme sivua. En edes muista milloin viimeksi olen tähän kirjasarjaan koskenut. Tietokone, —google ja Wikipedia on muuttanut kaiken. Tietosanakirja on käynyt tarpeettomaksi, eikä sen tietoja ole päivitetty. Tämä sarja on vuodelta 1975, joten sen ikä on 1/3 vuosisadasta. Kirjoissa saattaa sittenkin olla viime vuosidadalta mielenkiintoista historiaa, joten kun asia nyt tuli esiin, päätän ottaa tämän jo unohtuneen tietolähteen tarkempaan tutkiskeluun. Ehkä tällä on vielä enemmän arvoa, kuin kierrätyspaperilla.
Read more »

Puolison kotiinpaluu sairaalasta on uuden alku

Kuva
  —kolme asiaa, joita elämä ei opeta valmiiksi Keskiviikkona se tapahtuu. Tänään kuulin, että sairaalajakso päättyy ja vaimoni palaa kotiin. On helpottavaa nähdä, miten kaatumisvammat ovat parantuneet ja askel on taas varmempi. Mutta meillä asuu vieras, joka ei lähde pois: muistisairaus. Luin äskettäin tekstin asioista, joita elämä itsessään ei meille opeta, vaan ne on oivallettava ja hyväksyttävä itse, usein kantapään kautta. Omaishoitajuus on ollut minulle juuri tätä: jatkuvaa oppimista, jossa lukemani kokemus- ja oppikirjat eivät riitä. 1. Hyväksyminen ei ole luovuttamista. Artikkelissa puhuttiin siitä, miten meidän on kohdattava todellisuus sellaisena kuin se on. On helppoa hyväksyä paraneva leikkaushaava, mutta paljon vaikeampaa hyväksyä hiipuva muisti ja vaikeudet arkisessa keskustelussa. Olen huomannut, että rauha löytyy vasta, kun lopetan vertaamisen siihen, mitä olimme ennen, ja alan nähdä sen, mitä olemme nyt. 2. Kontrolli on illuusio. Omaishoitajana haluaisin "korjat...
Read more »

Tanssia Alzheimerin kanssa

Kuva
  – kompastelua ja iskuja Meillä on kotona asunut jo muutaman vuoden verran eräs kutsumaton, mutta valitettavan pysyvä vuokralainen: Alzheimer. Vaimoni kiusana. Se on pesiytynyt piirongin laatikon pohjalle ja sieltä käsin piinaa meidän arkipäiviä. Moni ajattelee Alzheimerista kuullessaan ensin muistihäiriöitä – ja kyllä, ne ovatkin riesa, suuri sellainen. Avaimet ja muut tavarat ovat hukassa, sanat katoavat suusta kesken lauseen ja eilinen tuntuu joskus olevan sumun peitossa. Mutta tiedättekö, ne eivät ole se pahin. Ne ovat vain etulinjan taistelijoita tässä sodassa. Suurin ja kaunein huolenaiheeni liittyy vaimoni fyysiseen tasapainoon. Siitä kun tuntuu olevan jäljellä enää pelkkä muisto. Kaatumisia on ollut niin paljon, että olen alkanut harkita, pitäisikö hankkia kypärä ja otsalamppu jokapäiväiseen käyttöön. Illalla olimme pienellä kävelyllä, sellaisella rauhallisella, korttelin ympäri kiertävällä lenkillä. Kaikki tuntui olevan hyvin, kunnes paluumatkalla vaimoni päätti demonstr...
Read more »