Kameran linssi ja karsimisen taito:

 

 Valokuvaus on elämänmakuinen haiku

Kameran linssi
suodattaa ajatukset.
Se on kuin haiku!

Eläkevuodet ovat kenties parasta aikaa syventyä niihin asioihin, joihin työelämän kiireessä ei riittänyt kärsivällisyyttä. Yksi valokuvauksen hienoimmista ja lohdullisimmista ajatuksista on se, että valokuvaus on vaihtoehdoista luopumista. Kun tämän kääntää harrastuksen voimavaraksi, se muuttuu rajoitteesta vapaudeksi.

Kameran linssi on kuin suppilo, joka suodattaa maailman valtavan kaaoksen yhdeksi selkeäksi ajatukseksi. Se on mielen virkeyttä ylläpitävä harrastus, joka yhdistää ulkoilun, teknisen pähkäilyn ja luovan ilmaisun.

Tässä on kolme ajatusta ja virikettä siitä, miten voit hyödyntää uusia oppeja arjen ilona:

1. Karsimisen taito

Hyvä kuva ei synny siitä, mitä siihen lisätään, vaan siitä, mitä jätetään pois. Sama pätee usein hyvään elämään.

Virike: Ota kamera ja päätä, että tänään kuvaat vain yhtä väriä tai tiettyä muotoa (esimerkiksi ympyröitä). Kun rajaat muut vaihtoehdot pois, alat nähdä ympäristösi aivan uudella tavalla.

2. Läsnäolo ja valinta

Jokainen sulkimen painallus on tietoinen valinta: "Tämä hetki on tärkeämpi kuin nuo muut." Valokuvaus opettaa meidät olemaan läsnä juuri tässä valossa ja tässä varjossa.

Virike: Kokeile "yhden kuvan kävelyä". Kävele ulkona tunti, mutta säästä sormesi ja ota vain yksi ainoa kuva. Tämä pakottaa sinut tarkkailemaan maailmaa paljon syvällisemmin kuin kymmenien kuvien räpsiminen.

3. Tekniikka vs. Näkemys

Usein sorrumme ajattelemaan, että uusin tekniikka tai kallein objektiivi takaisi paremmat kuvat. Todellisuudessa tärkeintä on se, miten katsomme maailmaa.

Virike: Selaa vanhoja valokuva-albumeja "kriittisellä asenteella". Mitä olet jättänyt kuvan ulkopuolelle? Mikä tekee tietystä kuvasta edelleen puhuttelevan vuosikymmenten jälkeen?

Valokuvaus on siitä upea harrastus, että maailma muuttuu jatkuvasti valon mukana – se ei tule koskaan valmiiksi.