Marraskuu

Ja vaivihkaa syntyvä pakina


Marraskuu ei todellakaan yritä miellyttää ketään.
Maa on kurainen ja liukas – niin siinä sitten kävi, että liukastuin perseelleni. Onneksi en loukannut itseäni, mutta säikäytyshän se oli. Kun valo on kateissa ja sade estää sen etsimisen, jäljellä on vain vuoden rehellisin kuukausi. Puiden lehdet ovat maassa, lumi antaa vielä odottaa itseään, ja ikkunasta ulos katsoessa näkee lähinnä viisikymmentä eri sävyä harmaata.

Silti, juuri tässä hiljaisuudessa silmä alkaa huomata asioita, jotka kesän vehreydessä jäisivät piiloon. Yksittäisen märän kiven kiilto pihassa, kahvikupista nouseva höyry aamuhämärässä tai se hetki, kun iltapäivän pimeys laskeutui jo ennen neljää. Ehkä pakina ei tarvitsekaan aihetta – ehkä aihe on juuri se, mitä tapahtuu, kun mitään ei tapahdu.

Kun ruutu on tyhjä ja mieli muualla

Kävin Laukassa, joten tyhjän ruudun tuijottamisen taitoa en tänään tarvitse. Päätin kirjoittaa, vaikka päässä humisee pelkkä tyhjyys ja yksinäisyys, kun vaimo on siellä Laukaan terveyskeskuksen vuodeosastolla CRP-arvojen ollessa koholla.

Nyt istun työpöydän ääressä, edessäni tyhjä ruutu, jolle puhun. Vieressä on lasinen tiimalasi, jonka sininen hiekka valuu vääjäämättä alas ilman minkäänlaista kunnioitusta kirjoittajan inspiraatiota kohtaan. On merkillistä, miten maailma on täynnä tärkeitä puheenaiheita, mutta juuri nyt, hetkellä, kun sormet laskeutuvat näppäimistölle, ne kaikki tuntuvat liian suurilta tai liian kuluneilta.

Siispä kirjoitin tästä:
marraskuun harmaudesta, säikähdyksestä pihassa ja siitä pienestä kynnyksestä, jonka yli on astuttava ennen kuin ensimmäinen lause syntyy.

Lopulta tiimalasin viimeinenkin hiekanjyvä putoaa pohjalle, ja huoneeseen laskeutuu tuttu, hieman liian suuri hiljaisuus. Silloin ymmärtää, ettei kirjoittamisen tarkoitus ole aina tarjota valmiita vastauksia tai nokkelia oivalluksia. Joskus sen ainoa tehtävä on toimia ankkurina ja merkkinä siitä, että tässä ollaan, pystyssä pysyttiin säikähdyksestä huolimatta, ja arki jatkuu, vaikka toinen puolisko kodin äänistä onkin nyt lainassa Laukaan osastolla.


 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensilumi

Päivä 321/365