Säästöjä tärkeämpi resepti Kaupan leipähylly: ajatus lyö tyhjää, kun leikattu ruisleipäpaketti kantaa kyljessään noin viiden euron kilohintaa, on turha selittää itselleen leipovansa taloudellista ihmettä, kun kaivaa ruisjauhopussin esiin kotikeittiössä. Energiankulutus, uunin lämmittäminen ja raaka-aineet huomioiden uunista nousevan leivän säästöä mittaillaan senteissä, jos niissäkään. Jos omalle työlle laskisi edes pienen palkan, projekti kääntyisi heti raskaasti tappiolle. Silti otan leivonta-astian esiin säännöllisin väliajoin. Ruisleivän teko kotona on nimittäin aivan omanlaistaan, hieman sotkuista puuhaa. Ruisjauho pöllyää keittiön tasoille, tarttuu mikroskooppisen tiukasti taikinakulhon reunoihin ja tuntuu löytävän tiensä myös sellaisiin paikkoihin, joissa jauhojen ei kuuluisi olla. Taikina on sitkeää, liimaantuu sormiin ja vaatii käsipyykkiä tuon tuostakin. Prosessi vie aikaa: mitään ei tapahdu hetkessä, vaan taikina vaatii oman tahtonsa mukaista asettumista ja kohotusta. Mutta ...
Kommentit
Hyvä hyvä.
Olin kerran häissä, jossa pappi antoi sulhaselle päivänkakkaran ja pyysi katsomaan rakastaako morsian vai ei. Sulhanen sekos laskuista (pappi ja bestman oli tarkistanut että rakastaa jää viimeiseksi) ja joutui ottamaan viimeisellä kerralla kaksi terälehteä. Eihän me vieraat sitä penkissä nähty, mutta bestman kertoi myöhemmin näin käyneen.
Vastaus on rakastaa, niin luulen :o)
No, ei vaineskaan, ei ne terälehdet mitään tiedä, mutta kiva kuva.