PINTA 2

 


Vuorenkilpi: Puutarhan sitkeä sissi ja pintojen mestari

Jokaiselle suomalaiselle piha-alueelta tuttu, mutta jonka todellista luonnetta harvemmin pysähdytään sen syvemmin pohtimaan. Kyseessä on vuorenkilpi – tuo ikivihreä, joka ei kaadu pienistä vastoinkäymisistä.

Jos puutarhassa järjestettäisiin kestävyyskilpailu, vuorenkilpi veisi potin kirkkaasti. Se on kasvi, joka tuntuu ajattelevan: "Olipa maa mitä tahansa ja paikka miten varjoinen tai kuiva hyvänsä, minä kasvan tässä." Ja niin se tekee. Siinä missä monet herkemmat perennat vaativat salaojituksia, lannoitusaikatauluja ja hellää hoitoa, vuorenkilpi vain porskuttaa eteenpäin paksut, kiiltävät lehtipinnat levällään.

Vuorenkilpi ei turhia kainostele; se tekee pinnoistaan taidetta ilman, että sen tarvitsee edes yrittää.

Keväällä se herää talven jäljiltä hieman nuhruisena, mutta kukapa meistä ei olisi? Sen jälkeen se lyö peliin vaaleanpunaisen tai punertavan kukkaloiston, ennen kuin palaa taas siihen ydintehtäväänsä: olemaan se luotettava, vihreä ja vankkumaton perusta, joka pitää pihan penkat kasassa ja rikkaruohot loitolla.

Ehkä pitäisi ottaa vuorenkilvestä mallia. Ei aina tarvitse olla niin herkkä ja vaativa. Riittää, että laittaa leveät lehdet peliin ja luottaa siihen, että kyllä tästä talvesta taas selvitään!

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Hieno kuva! Vuorenkilpi on kaunis
eem sanoi…
Olen samaa mieltä ja ensi keväänä lisään sitä pihakäytävien varteen.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensilumi

Päivä 321/365

Marraskuu