Kolmen aikaan

yön hiljainen vieras

Silloin se tapahtuu, tasan kolmelta tai vähän yli. Talo on hiljaa, Tuomiojärvi nukkuu ja maailma on pysähtynyt. Minä kuitenkin herään. En naapurin kolisteluun, vaan siihen, että biologinen kelloni päättää aloittaa aamunsa juuri nyt.

Joskus sitä säikähtää: Mutta kyseessä ei ole häiriötila, vaan ihmisyyden erikoinen oikku, joka herättää juuri silloin, kun unisykli luonnostaan kevenee ja kehon lämpötila alkaa nousta.

Miksi keho haluaa ylös?

Aamuyöstä keho alkaa erittää, luonnollista herätys hormonia. Se on meidän sisäinen sytyttimemme, joka reagoi herkästi kaikkeen. Jos mieli käy kierroksilla, verensokeri heilahtaa tai vierellä nukkuva vaimo on levoton, tämä hormonipiikki muuttuu välittömäksi herätys käskyksi. Valpas keho ilmoittaa olevansa valmis uuteen päivään ja omaishoitajan askareisiin, vaikka ulkona on vielä täysi pimeys.

Sängyssä pyöriminen on historiaa

Ennen jäin sängyn pohjalle laskemaan tunteja puuronkeittoon. Se on varma keino nostaa syke kattoon ja karkottaa viimeisetkin unenrippeet. Nykyään tiedän paremmin.

Kun herään, en enää taistele vastaan. Nousen ylös ja avaan yön hiljaisuudessa oman YÖ-kirjani. Sulkakynän lempeä rapina paperia vasten katkaisee märehtimisen kehän paljon tehokkaammin kuin lampaiden laskeminen, jossa voi tapahtua virhe, jonka korjaamiseen kuluu energiaa. Ajatuksille pitää antaa turvallinen paikka levätä ja mielelle lupa rauhoittua.

Jos yöllinen herätys yllättää –muista nämä:

Älä tuijota kelloa: Se luo vain turhaa suorituspaineen tuntua ja stressiä jäljellä olevista yöunista.

Kokeile "hallittua ylösnousua": Jos uni ei palaa 20 minuutissa, nouse hämärään huoneeseen lukemaan tai kirjoittamaan. Unta ei voi pakottaa, se tulee kun on tullakseen.

Tasaa ilta: Pieni, proteiinipitoinen iltapala, kuten kourallinen pähkinöitä tai kreikkalaista jogurttia – estää verensokerin yöllisen romahduksen.

Ole lempeä itsellesi: Omaishoitajana hoivavastuun yölliset herätykset ovat väistämättömiä. Tärkeintä ei ole se, ettet heräisi, vaan se, kuinka tyynesti ja lempeästi kohtaat nämä valveillaolon hetket.

Yö on ystävä: Kun nämä ottaa vastaan rauhallisin mielin –kenties kynän ja paperin kera se ei tunnu enää rangaistukselta, vaan yllättävältä, hiljaiselta mahdollisuudelta omaan aikaan.