Kivikauden kokki keittiössä

 

Kuinka mammutti mahtuu airfryeriin

Löysin kirjahyllyni uumenista pölyyntyneen kirjan: Paleokeittokirjan. Otin sen käteeni kuin muinaismuiston menneiltä vuosikymmeniltä. Vaikka ISBN-koodi vihjaakin aika tuoreesta painoksesta, kansi katsoo minua haastavasti. No niin, Eikka, oletko valmis palaamaan metsästäjä-keräilijän alkulähteille? En minä tosin ole koskaan metsästänyt, mutta päätin ottaa haasteen vastaan. Kirja saa luvan nököttää keittiön tasolla ainakin lokakuun loppuun saakka. Tarkoituksena ei ole muuttaa koko elämää kertaheitolla kivikaudeksi. Katson ennakkoluulottomasti, löytyykö sivuilta edullisia ja ennen kaikkea terveellisiä oivalluksia kotikokin arkeen.

Puurosta peuraan – vai toisinpäin?

Peurat ja kauriit saavat elää rauhassa, vaikka toisinaan niitä on pihassa. Viimeksi kohtasin viiden kauriin lauman tuossa ikkunan alla. Omenan pudokkaita ne siivosivat. Sana paleo tuo helposti mieleen mielikuvan nuotion ääressä nyrkinkokoista lihakimpaletta kaluavasta esi-isästä. Todellisuus nykypäivän keittiössä on kuitenkin hieman toinen.

Kun katselen reseptejä, ensimmäinen ajatus on tietysti soveltaminen. Metsästäjä-keräilijän elämä Palokan kulmilla vaatii tiettyä joustavuutta. Jos reseptissä lukee villisika tai puhveli, lähimarketin jauheliha saa toimittaa sen viran. Kivikauden ihmiset eivät tunteneet ilmafriteerauskeitintä. Väitän, että jos mammalla olisi ollut käytössään nykyaikainen airfryer, hän olisi käristänyt juureksensa juurikin sillä.

Kivikauden dieetti karsii tunnetusti pois viljat, sokerit ja käsitellyt raaka-aineet. Se herättää kotikokissa sekä innostusta että lievää suurempaa epäilystä. Miten käy iltapäivän kahvihetken tai tutun ruisleivän? Saako paleoliittinen ihminen ottaa kupillisen tuoreeltaan jauhetuista pavuista uutettua kahvia? Joku saattaa väittää vastaan, mutta mielestäni kivikaudella osattiin nauttia elämän iloista.

Terveellistä, edullista ja mutkatonta

Ruuanlaitossa parasta on tietty selkeys. Paleo-ohjeiden pohjana ovat useimmiten yksinkertaiset raaka-aineet: kasvikset, juurekset, kananmunat, kala ja liha. Jätän turhat teolliset krumeluurit ja valmissoosit. Paleoruoka on terveellistä, usein myös edullista. Pyrin pitämään jalat maassa enkä lankea kalliisiin erikoisraaka-aineisiin. Kokeilen aluksi muutamaa reseptiä, eikä tarkoitukseni ole kerralla siirtyä kivikauteen.

Lokakuun loppupuoli toimii koeaikana. Syksyn juurekset ovat parhaimmillaan edullisia, sieniä ja marjoja löytyy omasta pakasteesta. Uuniruoat antavat kotoisan lämpimän tuoksun ja tunnelman keittiöön. Kirjan reseptit pääsevät nyt kotikokin tulikokeeseen. Valmistuuko lautaselle herkkua, vai pitääkö käydä keittiössä heimoneuvottelua ruokalistasta?

Kivikauden kokki kokeilu on joka tapauksessa alkamassa. Seuraavat pari viikkoa näyttävät, syntyykö ruokapöydälle uusi renessanssi. Vai palaanko sittenkin tuttuun ja turvalliseen? Yksi on varmaa, sillä ruoanlaitto on parhaimmillaan pieniä päätöksiä ja valintoja. Arjen löytöretki atomiaikaan.