TIE 2
Päivä oli kääntymässä iltaan, kun hän astui vanhalle hiekkatielle. Syksyinen tuuli humisi raskaiden pilvien alla, ja askelten alta kantautui kuivien lehtien kahina. Joka vuosi tähän aikaan hän palasi samoille kulmille etsimään rauhaa ja vastauksia kysymyksiin, joita kiireinen maailma ei voinut ratkaista. Tie kaartui loivasti pellon laidan ja metsän reunan väliin, johdattaen kohti horisonttia, missä taivas hohti vaaleana ennen pimenevää yötä. Hän hengitti syvään syyssäätä ja tunsi, kuinka askel kerta kerralta keveni.
 |
Hiljainen syksy, |
Kommentit