Aktiivinen oppiminen

 

Aktiivinen oppiminen on asia, jota voi harrastaa syntymästä elämän loppuun saakka. Tänä päivänä elämme keskellä tietotulvaa. Tietoa on tarjolla niin paljon, että sitä tulee – kuten sanonta kuuluu – ovista ja ikkunoista. On sosiaalista-, kaikenlaista muuta digitaalista mediaa ja tietysti perinteisiä painettuja kirjoja sekä lehtiä.

Pelkkä tiedon saatavuus ja saavutettavuus ei kuitenkaan takaa syvällistä ymmärrystä. James T. Mangan oivalsi jo vuonna 1936, että tieto muuttuu todelliseksi osaamiseksi vasta silloin, kun otamme siihen aktiivisen, kokeilevan ja kyseenalaistavan otteen. Aito oppiminen ei ole passiivista omaksumista, vaan se on ajattelun ja tekemisen jatkuvaa vuoropuhelua.

Kokeiluja kumpaankin suuntaan – valokuvaus ja arjen oivallukset

Valokuvaus on tästä erinomainen esimerkki; ainakin itse tunnen oppivani sen parissa jatkuvasti uutta. Eilen kuvasin koivussa olevaa pakurikääpää. Normaalisti käytän kamerassani aina manuaaliasetuksia, mutta kuinka ollakaan, siirsin kameran tällä kertaa automaatille.

Kas kummaa, huomasin oppivani jotakin uutta. Aloin ihmetellä, miksi en käytä automaattiasetusta useammin. Se ei tietenkin sopisi kaikkiin tilanteisiin, kun pitää luoda jotakin erityistä, mutta yleiskuvaukseen se sopii erinomaisesti. Automatiikka osaa tehdä hyviä ratkaisuja – joskus jopa parempia kuin minä itse.

Tässä huomasin jälleen, että aktiivisen oppimisen sydämessä on käytäntö, syvällinen ymmärrys ja hedelmällinen hiljainen tieto, joka kerääntyy vuosien ja vuosikymmenien kuluessa. Täytyy kuitenkin myöntää, että sitä voi olla käytännön asioissa myös aika tyhmä. Tämäkin selvisi minulle tällä viikolla omaishoidon sijaisen ollessa paikalla.

Meillä on ollut astianpesukone käyttämättä ainakin puoli vuotta. Se jäi seisomaan, kun koneen näyttöön tuli virheilmoitus eikä se lähtenyt käyntiin. En ole itse juurikaan käyttänyt astianpesukonetta – se oli vaimoni heiniä. Vaimon kaatumisesta seuranneen lonkkaleikkauksen ja etenevän muistisairauden myötä hän ei ole enää kyennyt hoitamaan keittiöpuuhia. Astianpesukone oli minulle täysin tuntematon apparaatti. Laite on kuitenkin arjen helpottamiseksi tärkeä, joten pohdimme asiaa sijaisen kanssa yhdessä ennen huoltomiehen tilaamista.

Ensimmäinen tarkistettava asia: Vesihana! Kun hana on kiinni, kone ei käynnisty ja näyttöön tulee virhekoodi. Vika selvisi ja korjaantui heti, kun hana avattiin. Tekemällä oppii – joskus kantapään kautta.

Tiedon jalostaminen viisaudeksi

Tiedon jalostaminen vaatii tarkastelua eri näkökulmista sekä kriittisyyttä. Kaiken oppimisen korkeimpana muotona toimii kyky järkeillä ja rakentaa yhtenäisiä kokonaisuuksia irrallisista tiedonjyväsistä.

Ajatusten jäsennys tiivistyy kolmessa tehokkaassa työkalussa:

1. Kirjoittamisessa: Kirjoittaminen pakottaa pukeutumaan lauseiksi sen, mikä muuten jäisi hämäräksi ajatukseksi.

2. Valokuvauksessa: Valokuviksi tallennettuna tieto säilyy havainnollisena.

3. Opettamisessa: Kun asian pystyy selittämään toiselle yksinkertaisesti ilman ammattijargonia, osoittaa hallitsevansa aiheen juuriaan myöten.

Tieto on pelkkää raaka-ainetta. Kun uskallamme kyseenalaistaa, kokeilla, kirjoittaa ja soveltaa oppimaamme käytäntöön, tiedosta muodostuu aitoa viisautta ja pysyvää taitoa.

Oppimisen kello: 12 askelta jatkuvaan oppimiseen

Jatkuva oppiminen on kuin kello, jossa on 12 tuntia: