Tasapainoilua pykälien ja pysäköintiruutujen välissä

”Pykälät on tehty ihmistä varten.” Joka näin väittää, ei ole koskaan yrittänyt taiteilla tasapainoaan etsivää elämänkumppania ja punaista rollaattoria ulos Opelista marketin kapeassa pysäköintiruudussa.

Haimme vaimolleni liikkumisesteisen pysäköintitunnusta. Vastaus oli lääketieteellis-byrokraattinen mestariteos: ei heru.

Syy? Vaimoni jalat toimivat sinänsä erinomaisesti. Ne ovat ensiluokkaiset koivet, mitä nyt tasapainoaisti on alkanut horjua ja maailma keikkuu kuin pieni vene Tuomiojärvellä. Mutta koska alaraajoissa ei ole virallista ”mekaanista toimintavajausta”, vaan kyse on vain pystyssä pysymisestä, pykälä ei täyty. Lääkärinlausunnosta välittyy viesti, jonka vapaa suomennos kuuluu: Taluta ja kävelkää, kunhan ei kaadu.

Eikä siinä vielä mitään. Tieliikennelaki on kuin runokirja – se tuntee tarkasti käsitteet pysäköinti ja pysäyttäminen.

Nykyisin teen kauppareissut mieluiten yksin, tarkan aikataulun ja käsikirjoituksen mukaan muistisairaan odottaessa kotona. Mutta jos ottaisin hänet mukaan, reissumme etenisi luultavasti näin:

Ensimmäinen näytös: Ajan auton invaruutuun. En pysäköi, vaan pysäytän. Tämä on lain mukaan sallittua, kunhan liike on yhtäjaksoista ja ilmeemme näyttää siltä, että käynnissä on hätätilanne.

Toinen näytös: Taitettava rollaattori esiin takakontista. Vaimo ulos vänkärin paikalta, tuetaan hänet kahvoihin ja siirretään kymmenen metriä tuulikaapin suojiin turvaan.

Kolmas näytös: Palaan juosten autolle. Peruutus pois kielletyltä maalta ja auton vieminen tavalliseen ruutuun, johon mahtuu vain vetämällä vatsan sisään.

Finaali: Kävely takaisin tuulikaappiin, jossa vaimo odottaa ihmetellen, mihin se mies taas katosi.

Ehkä laitan varmuuden vuoksi tuulilasille lapun pysäköinninvalvojia varten: ”Auto on pysäytetty, ei pysäköity. Rouva siirretty tuulikaappiin. Siirrän auton heti kun ehdin.”

Toistaiseksi emme ole saaneet virhemaksua. Mutta jos jonain päivänä tuulilasissa nököttää virheettömällä virkamies-suomella laadittu maksumääräys, varmaan kehystäisin sen. Se olisi virallinen todistus siitä, että Suomessa laki ja järjestys voittavat aina terveen järjen. Johtopäätös: Käytän INVA-pysäköintiruutua vain jos siihen on virallinen oikeus!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puolison kotiinpaluu sairaalasta on uuden alku