Betuniat

 Urakointia perennapenkin laidalla

Kevät on edennyt siihen pisteeseen, että herra bloggaajan oli lopulta taivuttava realiteettien edessä. Silmä vaatii väriä, ja kauppareissulta tarttui mukaan pari laatikkoa kukkivia petunioita. Nuo kesän luottokasvit, jotka parhaimmillaan ryöppyävät värikkäänä merenä ja pahimmillaan muistuttavat meitä kastelukannun unohtamisesta.

Kun taimet on saatu kotiin, alkoi se ikuisuuskysymys: mihin ne laitetaan? Amppeliin tietenkin osa, sillä mikään ei voita ilmassa roikkuvaa kukkamaailmaa. Mutta osa oli saatava maahan, ja siitähän se ajatus sitten lähti.

Perinteinen pihapuutarhuri tarttuisi tässä kohtaa pieneen, tuttuun istutus lapioon, kyykistyisi polvilleen ja siirtäisi maata syrjään hellästi multasormia käyttäen. Mutta miksi tehdä asiat helposti ja hiljaa, kun ne voi tehdä tehokkaasti? Päätin nimittäin hylätä istuslapion ja siirtyä suoraan raskaaseen sarjaan. Etsin varastosta käsikäyttöisen NAKARA maaporan.

Kyllä, luit oikein. Kun kahdeksankymppinen mies päättää istuttaa muutaman petunian, kyseessä ei ole mikään herkkä puutarha hetki, vaan täysiverinen maaperä- ja pohjan rakennusurakka. Jos kerran reikiä tehdään, tehdään niistä kerralla täydellisiä, tasa syvyisiä ja halkaisijaltaan tasan kaksikymmentä senttisiä. Naapurit saattoivat hetken miettiä, ollaanko pihaan pystyttämässä uutta aitaa vai kenties jotain suurempaakin monumenttia, perustus pilareita kukkapenkin reunaan.

Suunnitelma oli kuitenkin hiottu viimeistä piirtoa myöten. Jotta petunian hienohelmat eivät hukkuisi syyssateisiin, jokaisen reiän pohjalle pudotan ammattimaisen kerroksen talven liukkauden torjunnasta jäänyttä Leca-soraa salaojitukseksi. Päälle lapioin parasta, muhevaa ja ravinteikasta bokashi-kompostimultaa –sellaista mustaa kultaa, josta tavallinen nokkonen voisi vain uneksia.

Nyt petuniat saavat istua siisteissä, mekaanisen täydellisissä poteroissaan kuin parhaatkin kunniavieraat. Niillä on oma luksus mullalla täytetty valtakuntansa, jossa kelpaa juuriaan levitellä.

Kamera on aina valmiina. Nyt jäädään vain odottamaan, millaisen kuvasarjan nämä maaporalla istutetut kaunokaiset kesän mittaan tarjoavat. Tosin saattaa olla, että ennen kuin varsinainen istutusurakka tänään sunnuntaina pyörähtää käyntiin, käyn hakemassa vielä pari laatikollista lisää Rustan tarjous kukkia.

Jos kukinnan määrä on suhteessa pohjatöiden järeyteen, pihassa nähdään tänä vuonna lainehtiva ennennäkemätön kukkameri.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puolison kotiinpaluu sairaalasta on uuden alku

Tanssia Alzheimerin kanssa