Minun suunnitelmani
Tämä on selkeä ja käytännönläheinen suunnitelma, jolla herätän luovan moottorini ja saan "Kesä 2026" -kirjani valmiiksi asti.
1. Kirjan ydin ja rakenne: Rytmi luo selkeyttä
Kesän 100 päivää (touko-, kesä- ja heinäkuu): Koko kesän suuri kuvamäärä voi lamauttaa, siksi en yritä kertoa kaikkea. Koska yhdistän kuviin haikuja ja tankoja, annan kirjan hengittää. Minimalismi on ystäväni.
Sivujen rytmi: Rakennan kirjan aukeamittain. Yksi vahva kuva ja yksi runo per aukeama toimii minulla parhaiten. Annan tyhjän tilan, valkoisen tai mustan taustan kehystää sekä tekstiä että kuvia.
Kronologia vs. Teemat: Jaan kesän 2026 kolmeen selkeään osaan (esim. Alkukesän herääminen / Keskikesän valo ja hiljaisuus / Loppukesän kypsyminen ja varjot). Kun minulla on kolme alalukua, urakka tuntuu kolme kertaa pienemmältä. Kukin kolmesta kuukaudesta voisi olla 10 aukeaman mittainen, jolloin kirjaan riittää n. 60 sivua.
- sarjan 1 osa touko- kesä ja heinäkuu.
2. Psykologiset keinot motivaation käynnistämiseen
Pienennän kynnystä ("Vain 15 minuuttia päivässä"): En ajattele, että istun alas ja teen kerralla koko kirjan. Päätän, että tänään valitsen vain muutaman kuvan touko- kesäkuulta. Huomenna kirjoitan yhden haikun. Kun pääsen vauhtiin, huomaan usein jatkavani pidempään.
Luon rutiinin: Yhdistän kirjan tekemisen johonkin miellyttävään hetkeeni. Esimerkiksi aamun rauhalliseen hetkeen tai päiväkahvin oheen. Avaan Ifolor-ohjelman valmiiksi taustalle.
Julkinen sitoutuminen: Kerron läheisilleni tai mainitsen ohimennen vaikka Sulkakynä ja kamera blogissa, että minulla on työn alla "2026/100 päivää" -kuvakirja. Kun teen prosessistani näkyvän, kynnykseni jättää se kesken kasvaa.
3. Käytännön askeleet: Kuvat ja sanat liitto:
Kuvien esikarsinta on vaikein vaihe: En siirrä Ifoloriin liikaa kuvia. Teen tietokoneelleni erillisen kansion nimeltä "Kesä 2026 kirja". Valitsen sinne tiukan parhaimmiston – esimerkiksi enintään 60 kuvaa, jotka todella puhuttelevat minua ja joiden tunnelmaan runoni istuvat.
Teksti edellä vai kuva edellä?
Usein kuva pyytää rinnalleen haikua (5-7-5 tavua), joka pysäyttää hetken.
Joskus valmis tanka (5-7-5-7-7 tavua) vaatii tietynlaisen minimalistisen visuaalisen parin.
Annan näiden kahden keskustella keskenään. Tekstini ei selittää kuvaa, vaan täydentää sitä, mitä kuvassa ei näy (tuoksu, hiljaisuus, lämpö ja kokemus).
4. Miksi juuri "Kesä 2026" on tehtävä NYT?
Vuodenaikojen sykli: Jos teen tästä tavan, tämä on sarjan ensimmäinen osa. Syksy, talvi ja kevät odottavat vuoroaan, mutta ne vaativat pohjan. Kesän alku ja jatkuminen on tuoreena mielessä ja tiedostoina.
Konkreettinen lopputulos: Digitaalinen kuva on katoavaista, mutta painettu kirja hyllyssä on pysyvä teos. Ajattelen sitä hetkeä, kun marraskuun pimeydessä otan käteeni omilla sanoillani varustetun, tuoreen kirjan ja palaan kesän muistoihin.
Nyt aloitan: En koske Ifolor-ohjelmaan vielä tänään. Otan kynän ja paperia ja LibreOffice tekstinkäsittelyohjelman ja listaan kolme alkukesän 2026 hetkeä tai -teemaa, jotka haluan kirjaani varmasti mukaan. Siitä se lähtee, sillä “hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”.
Kommentit