GIMP 3.2.4

 

 Kun ilmainen on vaikeaa 

Tämä on tosi tarina, mutta sen ydin on: kärsimättömyys ja teknologian tarjoamat yllätykset.

Intohimo ja GIMP-trauma

Kuvankäsittely on minulle melko tuttua ja jokapäiväistä puuhaa. Nyt olen kuitenkin käännekohdassa sillä olen päättänyt opetella tuon Gimpin. Koneellani on vanha versio ja pitää asentaa varmaankin uusin joka on 3.2.4. versio Kun yritin tuolta ohjelman kautta se tarjosi jotakin mystistä, siis jotakin muuta ohjelmaa. Älysin sitten mennä Gimp.org sivustolle, josta latasin uusimman ohjelmaversion.

En ossaa käyttää sitä. Olen aikaisemmin, joskus yrittänyt, mutta kärsivällisyyteni ei ole riittänyt. Gimp toimii suomenkielisenä, jos se jotakin, siis minua helpottaisi. En tiedä?
Minä kyllä pidän kuvien muokkaamisesta, mutta kun olen avannut GIMPin, tunnen olevani tilanteessa, jossa minulla on avaruussukkula, mutta en osaa edes avata ovea. Olen ennenkin yrittänyt aloittaa alusta sen kanssa, mutta aina kärsivällisyys loppuu.

Nyt yritän taas, ties monesko kerta. Päivitysoperaatio on tehty

GIMPin käyttöliittymä näytti sentään tutulta, vaikka minusta se sekava onkin.

Ensimmäiset askeleet jotka minä haluan aluksi oppia:

Tässä on tehtävälista tai polku, joka pitää omaksua:

• Työtila kuntoon: GIMP voi näyttää siltä, että työkalut, kerrokset ja siveltimet ovat joka puolella. Ensimmäinen tehtävä on yhdistää ne takaisin yhteen ikkunaan.Tämä voi vähentää ahdistusta.

• Pieni ja tarpeellinen leikkaus: Opettelen nyt vain yhden työkalun kerrallaan. Tällä ensimmäisellä viikolla tavoite on avata kuva ja rajata kuva.

• Värimaailman korjaus: Opettelen tekemään  nopean säädön. Esimerkiksi väritasot työkalulla joka on kuin pieni taikasauva, jolla kuvan saa heti paremmaksi.

• Kuvan pienentäminen blogiin: Opettelen, miten kuvan koko muutetaan blogi kokoon laadun kärsimättä. Jospa tämä tuska, tästä iloksi muuttuu...

Jospa se tästä jatkuu ja iloksi muuttuu…