Päivä 201/365

Tänään on mustavalkoinen päivä!  

Tämän päivän kehote on järjestetty kaaos, joka kuvaa minulle melko hyvin jokaista päivää, joten tämä on helppo.

Valoa ja varjoja: halkeama seinässä

Viime aikoina olen nauttinut varjojen, epätarkkojen kuvien, monitulkintaisten kuvioiden ja ympäristöni näennäisen virheellisten piirteiden valokuvaamisesta. Sanon itselleni: epätäydellisyydellä on oikeus olla olemassa. Halkeama tiessä tai mureneva seinä ei ole ongelma – se on tarina.

Valokuvaaminen on minulle läsnä lähes joka päivä; se maadoittaa. Usein ottamillani kuvilla ei ole suurta merkitystä, ja juuri siksi niistä – aivan kuten arkisista rutiineista – voi ja pitää välillä pitää taukoa. Valokuvauksen tietoinen tauko on itsestä huolehtimisen hetki. Kun jätän kameran laukkuun, sanon samalla itselleni ja ympäristölleni: nyt on aika vain olla.

Luovuus virtaa tavallaan; se löytää tiensä vastustuksen läpi, suunnistaa ohi häiriötekijöiden ja voittaa väsymyksen ja epäilyksen. Kuten luovuus, valokaan ei ole koskaan paikallaan. Valolla on kyky hajota, heijastua, luoda varjoja ja sitten kadota. Silti se palaa aina takaisin, jossakin muodossa. Onko se hallitsematonta kaaosta vai luonnon lakien ohjaamaa rytmiä? Luovuus matkii tätä samaa kaavaa: se muuttaa suuntaansa ja intensiteettiään. Joskus se haalistuu hiljaiseksi kohinaksi, toisinaan se loistaa kirkkaana.

Picasso on sanonut: ”Piirtääkseen täytyy sulkea silmät ja laulaa.” Se saa minut miettimään, että valokuvatakseen täytyy kulkea Zen-Shin, Zen-Rei -tietä – koko keholla, koko ihmisyydellä. Valokuvaaminen on nauttimista kaikilla aisteilla, uppoutumista pieneen kuvamaailmaan ja arkisten havaintojen keräämistä.

Luonto on jatkuvien tarinoiden kertoja. Vuodenaikojen vaihtelun kautta se opettaa muutoksesta ja uudistumisesta. Se tekee meidät tietoisiksi siitä, miten aika kulkee, muuttuu, on arvaamatonta ja silti kehittyy jatkuvasti. Aika on ystäväni. Ajattelen usein, että olemme vain pieniä hiutaleita luonnon valtavassa mittakaavassa ja vuodenaikojen loistossa. Luonnon ihmeissä ja väreissä on jotain syvästi hallittua, ja tuon järjestyksen tallentaminen on kiehtova harrastus.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puolison kotiinpaluu sairaalasta on uuden alku