Sadalla eurolla sivistystä?

 TARJOUS

Postilaatikkoon tuli laskuja, mutta myös tarjous. Yleensä sieltä löytyy mainoksia, joissa tarjotaan puoleen hintaan asioita, joita en tiennyt tarvitsevani, tai laskuja asioista, jotka mieluiten unohtaisin.

Tänään postissa tuli viisastumisen kutsu: Suomen Kuvalehden juhlatarjous.

Kahdeksan kuukautta 99 € – ja kaupan päälle kaksi kuukautta ilmaista sivistystä. Kymmenen kuukautta maailmanmenon analyysiä yhden setelin hinnalla!

Laskin heti mielessäni. Se tekee kympin kuukaudessa. Kympillä saa kaupasta pussillisen perunoita tai noin kilon palan kaiserwurstia, mutta Suomen Kuvalehdestä saa lukea syväanalyysin Lähi-idän tilanteesta, kolme korkeakulttuurista kolumnia ja ristikon, johon ei taaskaan keksi sitä yhtä kuusikirjaimista Siperian jokea.

Tarjous alkaa houkuttaa, jopa lievästi koukuttaa. Alkaa muodostua mielikuva rauhoitetusta perjantai-illasta: nojatuoli, lukuvalon pehmeä keila (huom: siitä on lamppu palanut), kuppi kuumaa ja kädessä tuore, painomusteelta tuoksuva lehti. Ei ruutujen räpätystä, ei algoritmien kireää huutamista – vain rauhallista, painavaa tekstiä, jota lukiessa voi nyökkäillä asiantuntevan näköisenä, vaikka ei tajuaisi taloussivujen käyristä yhtään mitään. Olisiko siellä myös ajatuksia ja virikkeitä omalle Sulkakynälle?

Mutta sitten mieleeni hiipi klassinen suomalaisen kuluttajan epäilys.

Jos minusta tulee kymmeneksi kuukaudeksi virallisesti sivistynyt, miten käy arjen? Pitääkö nojatuolin asentoa muuttaa ryhdikkäämmäksi? Voiko Kuvalehteä lukea villasukat jalassa, vai vaatiiko se pikkutakin? Entä jos ne kaksi ilmaista kuukautta ovatkin ne kaikista viisaimmat kuukaudet, ja niiden jälkeen tavallinen lehti tuntuisikin pelkältä sarjakuvalta? Mitä jatkoksi?

Ehkä tartun tähän tarjoukseen. Sille sataselle saa nimittäin ainakin yhden takuu kiinteän edun: kun lehden on lukenut kannesta kanteen, sen voi antaa pojalle tai taitella saunan kiukaaseen sytykkeeksi. Eikä mikään sytytä pesää niin puhtaasti ja arvokkaasti kuin laadukas, taustoitettu journalismi. (Hormitkin pitää kyllä nuohota, joten nuohooja täytyy muistaa tilata.)